Persialaiset ja Exoticit ovat ihanan välittömiä kissoja ja eikä lainkaan niin sohvakissoja kuin monet väittävät. Ihanan luonteensa ansiosta niiden turkinhoitokin on helppoa. Varsinkin monet jotka ottavat kissan lemmikiksi ja ilmeisemmin "leikkauttavat" kissan aikuiseksi tultuaan ei oikeastaan ole kovinkaan paljon eroa onko kissa pitkä- vai puolipitkäkarvainen. Persialaisella on se etu että se on pienestä saakka tottunut kampaamiseen. Ja näyttelyissä onneksi kaikkien rotujen omistajat ovat kiinnittäneet huomiota myös turkin trimmaamiseen, niin ei siis kovinkaan moni rotu välty pesulta ja muulta työltä ennen näyttelyä.

Persialaiset ja exoticit ovat siis aivan upeita kissoja, pyöreällä päällään ja isoilla silmillään sekä vahvoilla tassuillaan ne ovat kuin karkkilaatikoita.
Persialaisen turkinhoito ei ole mikään ongelma. Näyttelyissä käyvät joutuvat uhraamaan siihen aikaa ja vaivaa enemmän kuin muut. Kotikuntoisena kissa pysyy muutaman minuutin päivittäisellä hoidolla. Siihen tulisikin jokaisen pennun ostajan kiinnittää huomiota.
Exotic eroaa persialaisesta vain turkin mitassa, persialaisella on pitkä tuuhea turkki exoticillä lyhyt, mutta yhtä tuuhea. Rotujen standardi on muilta osin täysin samanlainen. Molemmilla on suuri pyöreä pää, suuret silmät, pienet alhaalle sijoittuneet korvat sekä lyhyt nenä, vahvalla stopilla.

Kasvojen ilme avonainen.
Vartalo on lyhyt ja vankka. Lyhyet jykevät jalat, lyhyt tuuhea häntä.
Turkin väri määrää minkä väriset silmät kissalla tulee olla, toisissa väreissä hyväksytään myös enemmän kuin yksi silmien väri. Luonteeltaan exoticit ja persialaiset ovat hyvinkin saman kaltaisia ensin mainittu ehkä hieman vilkkaampi. Ne ovat hyvinkin seurallisia ja leikkisiä, ja ne kiintyvät omistajaansa.